lauantai 13. toukokuuta 2017

Raskauden alkaminen - onko stressistä haittaa?

Usein kuulee sanottavan, että kun lakkaa yrittämästä ja ajattelemasta koko asiaa, raskaus alkaa nopeammin kuin ehtii huomatakaan. Lähes aina stressistä ja hedelmöittymisestä yhdessä puhuttaessa tulevat esiin stressin negatiiviset vaikutukset raskauden alkamisprosessiin sekä sen vuoksi yrittämisen pitkittyminen. Joskus siitä saattaa tulla ikävä noidankehä: Yritetään ajaa stressi tiehensä niin rankasti, että seurauksena on stressi stressaamisesta ja siitä, ettei se häviä mitenkään. Koska olen arponut omia stressitasojani lähiaikoina, on Google ollut kovassa käytössä - en sitten tiedä onko se hyvä vai huono juttu. Toisaalta en ole internetin ihmemaailmasta keräämistäni tiedonpalasista erityisiä paineita ottanut, sillä ne ovat melko ristiriitaisia. Sisältö ja "totuus" asiasta riippuu ihan siitä, minkä sivun sattuu klikkaamaan auki. Keskustelupalstoja en ole edes asian tiimoilta selannut, sillä niistä nyt tuskin ainakaan löytyy sitä kaikkein varminta tietoa.

Muistan keskustelun, jonka kävin aiheesta lääkärini kanssa nyt helmikuussa. Hän sanoi, ettei stressillä juurikaan ole kehoon ja sen toimintoihin tässä tapauksessa vaikutusta. Jos ihminen on niin valtavan stressipyörremyrskyn vallassa että tuntee tarvetta lähestulkoon hyppiä pitkin seiniä, silloin se saattaa vaikuttaa, mutta kropan tulee kestää normaalia stressiä, eikä sen pitäisi sellaisen vuoksi oikutella. Samalla kannalla asiasta on ollut myös pari muuta lapsettomuushoitoklinikalla työskentelevää lääkäriä: Felicitaksen Henri Kurunmäki perusteli kantaansa stressin vähäiseen vaikutukseen mm. eräällä aiheesta tehdyllä tutkimuksella joskin totesi sen olevan yksilöllistä
Tässä jutussa.
Myös Dextran Eero Varila vaikutti jakavan saman kannan
Täällä.
Kun tähän on nyt löydetty samansuuntaiset näkemykset jo kolmelta lääkäriltä, voisin asiaan uskoa. Tieto tuntuu tulevan niin luotettavista lähteistä - kyllähän lääkärit tällaiset asiat tietävät, varsinkin lapsettomuuteen perehtyneet asiantuntijat.

Mutta sitten taas toisaalta. Olen näistä näkemyksistä huolimatta hieman skeptinen stressin vaikuttamattomuudesta. Onhan sillä vaikutuksensa niin moneen muuhunkin fyysiseen kehon tapahtumaan. Jo kuukautiskiertokin saattaa helposti venähtää huomattavasti, kun mielenpäällä on monta suurta asiaa painamassa. Itsekin olen kokenut tämän joskus. Kierto pitkittyy silloin, kun elämässä on esimerkiksi monta haastavaa eri tilannetta päällekäin jotka pitäisi yhtäaikaa handlata ja saada asettumaan uomiinsa tai edes jonkinlaiseen järkevään järjestykseen. Liekö se johtunee stressihormoneista jotka jarruttelevat muuta hormonitoimintaa vai mistä, mene ja tiedä. Mutta ihan tunnetusti stressillä on vaikutusvalta kiertojen toimintaan, minä olen siitä yksi elävä esimerkki ja tiedän monta muutakin naista jotka ovat samaa sanoneet, eikä meistä kukaan ole löytänyt kiertojen muutoksille mitään muuta syytä, varsinkin kun ne ovat stressitilanteiden kanssa yhtaikaa tapahtuneet.

Myös esimerkiksi vatsahaava on toinen fyysinen seuraus stressistä. En tiedä vaikuttavatko siihen samanaikaisesti myös muut tekijät eikä vain henkinen kuormitus yksinään (varmasti ei vatsahaavan syntymiseen aina stressiä tarvita) mutta usein nämä toisiinsa yhdistyvät. Tässä on nyt kaksi selkeää esimerkkimuutosta, joita stressi voi kehossa saada aikaan. Joten miksi se sitten ei raskautumiseenkin vaikuttaisi. Vaikka haluaisin luottaa tässä(kin) asiassa vain ja ainoastaan lääkärin sanaan, en voi näiden tietojen valossa niihin täysin tuudittautua. Kai stressikin oman haasteensa asettaa, vaikkei tässä seinille olekaan hypitty :) Lisäksi löysin nettiviidakkoa selatessani
Tutkimuksen
tukemaan päätelmiäni.

Missään ei tullut vastaan minkäänlaista määritystä siitä, minkä tasoinen stressin täytyisi noin suurinpiirtein olla, jotta sillä todella olisi merkitystä. Ja voiko sellaista tarkalleen edes antaakaan kun jokainen meistä reagoi niin yksilöllisesti erilaisiin asioihin ja ärsykkeisiin. Voisiko tähän oman lääkärini arvio olla kuitenkin suuntaa-antava. Asiaa nyt enemmän tutkiskeltuani uskallan väittää, että ainakin joissakin tapauksissa stressi ja ylikuormittuminen voivat hankaloittaa raskauden alkamista, ja yrittämällä yrittäminen ja asian jatkuva vatkaaminen eivät välttämättä tee hyvää. Toki erilaiset lapsettomuutta aiheuttavat syyt ovat asia täysin erikseen, niissä ei auta vaikkei juuri pohtisi koko asiaa lainkaan.

Olen aiemmin koettanut löytää keinoja, joilla voisin minimoida esimerkiksi oireiden kyttäämistä ja "joko nyt, eikö vieläkään"-ajattelua piinapäivinä. Nyt uskon enemmän tasapainon ja rauhan löytämiseen elämässä yleensä, en pelkästään kalenterin täyttämisen apuun piinapäivien ajaksi vaikkei siitäkään toki varmasti ole haittaa jos löytää mieleistä tekemistä, mikä vie ajatuksia pois arvauksista siitä, mitä vatsassa juuri nyt mahtaa tapahtua vai onko siellä (taas) täysin hiljaista. Tyyneyden saavuttaminen on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, ja siihen on jokaisella omat keinonsa ja välineet, joilla sitä kukin voi lähteä sisälleen rakentamaan. Itse koen, että osa siitä on juuri sen mukavan, rennon ja hyvää mieltä tuovan puuhastelun löytäminen, mutta myös ajatusten kulun on jollain tapaa saatava uusia tuulia muuttuakseen. Taas helpommin sanottu kuin tehty, mutta voisi tehdä hyvää esimerkiksi luottaa sen sijaan, että jatkuvasti pelkää pahinta: Kaikki järjestyy ajallaan, minulla ei ole mitään hätää. Ei ajatella raskautta ja lasta asiana jonka on tapahduttava, vaan mahdollisuutena jonka saavuttaa sitten aikanaan, joka kuuluu niihin ihanimpiin hetkiin elämässä, jotka ovat vasta edessäpäin.

Nämä muutokset eivät tapahdu sormia napsauttamalla. Mieli on siitä hankala osa ihmistä, ettei siinä ole sellaista on-off-nappia, jota painamalla sen saisi asetetuksi tiettyyn tilaan. Se vaatii työtä ja tahdonvoimaa, jotta se saadaan ottamaan asioita erilailla vastaan. Tiedän, että omakin mieleni on viime aikoina ollut melkoista myllerrystä ja työnsarkaa on edessä, että pystyn suhtautumaan asioihin hieman keveämmin vaikka suurista asioista onkin kyse.

Tällaisia ajatuksia heräsi tänään. Mielenrauhan työstämisen ohelle on käyty purkilliset Foolihappoa ja kuningatarhyytelökapseleita osaltaan avustamaan projektin etenemistä. Aika näyttää onko näillä vaikutusta, ainakin foolihappoa suositellaan nautittavaksi jo raskautta suunniteltaessa, joten sen ainakin uskon olevan vain hyvä ostos, eikä Gelee Royalestakaan haittaa ole. Ainakin se vähentää väsymystä ja piristää ainakin omia yleensä aamu-unisuuden tahmentamia aamujani ihan huomattavasti. Sekin on jo iso positiivinen muutos, sillä vaikka kesäloma pian alkaa, en silloinkaan täysin ehdi lomailla vaan kesän kalenteri on melko suurelta osalta täytetty itsenäisellä opiskelulla sekä toivottavasti mukaan saadaan ripoteltua vähän myös työjuttuja. Joten ihan aiheellisia ja hyödyllisiä shoppailuhetkiä olen tänään viettänyt... :)

3 kommenttia:

  1. Kiva lukea näitä sun pohdintoja :)
    Pystyn vain omalta kohdaltani ottamaan kantaa ja kertomaan omakohtaisia kokemuksia, ja niinkun sanoit, jokainen on yksilö ja reagoi eri tavalla.
    Mulla oli ja on edelleen stressiä siitä, että hedelmällisyyteni on alhainen ja aikaa perheen perustamiseen ei käytännössä ole enää ollenkaan. Tai jos on, niin viimeisiä (kuukausia, vuosia?) viedään. Pieleen menneet raskaudet vain lisäsivät stressiä ja täytyy myöntää, että vaikka kuinka yritin relata ja ottaa vaan inssin kerrallaan, niin kyllä se perusvire oli pieni paniikki ja stressi. Piinapäivät olivat aina jotain ihan kauheaa, testejä kului ja hermoja raastoi. Mutta koska lopputulos on näinkin mahtava, niin mulle ei stressillä näyttäisi olevan vaikutusta.
    Lisäksi en käyttänyt mitään tuotteita ennen raskautta (esim. foolihapon aloitin vasta plussatestin tehtyäni). Itse en kauheasti usko niiden vaikutuksiin, mutta toisaalta en ole asiaan niin hyvin perehtynytkään, että voisin ottaa sen enempää kantaa.
    Mä voisin omien kokemusten perusteella sanoa, että suurin vaikutus raskautumiseen on ajoituksella (olettaen että kaikki toimii kuten pitääkin). Mun huonosti ajoitetut (eli päivä pari liian aikaisin)inssit eivät tuottaneet tulosta, mutta kun homma hoidettiin juuri ovishetkellä niin, että munasolu oli juuri irtoamassa, oli lopputulos toisenlainen :) Toki tämäkin voi olla ihan henkilökohtainen juttu/ tuuria, eihän näistä tiedä.
    Kaikkea hyvää :)

    VastaaPoista
  2. Yksilöllistähän tämä on. Eihän kaikilla stressi vaikuta esimerkiksi kiertoihin lainkaan, kun toisilla taas se heittelee pienestäkin paineesta. Luulen että itse kyllä saan stressillä vain hallaa aikaan itselleni ja projektille. En itsekään usko että nuo vitamiinit mitenkään merkittävästi parantaisivat raskaaksi tulon mahdollisuutta, mutta luulisin että jonkinlaisia myönteisiä vaikutuksia niillä saattaa olla. Ainakin Gelee Royale minulla aikaisit ovulaatiota ja kasvatteli rakkulaa paremmin, tosin ihan millin pari mutta hyvä on sekin - vaikken tiedä johtuiko se noista kapseleista vai jostakin muusta. Ei vitamiineista ainakaan haittaa ole joten kokeillaan nyt sekin keino niin ei jää sen osalta harmittamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin uskon Gelee Royaleen. Käytin hoitokierroissa aina kierron alusta ja ovikseen asti. Limakalvo oli ihan eri luokkaa, kuin muuten. Tiä sitten onko niistä apua (vai jostain muusta), mut blasebonakin toimi :) Foolihapon puolesta liputan ehdoitta. Sen hyödyt on tutkittuja ja hedelmöitysklinikalla niitä neuvotaan syömään yrityksen alusta alkaen, mieluummin vielä 3kk ennakoiden. Turvaavat osaltaan munasolujen ja alkioiden tervettä kehitystä. Eli jos on hyötyä, hyvä. Jos ei, niin eipä siitä mitään haittaakaan ole. Seuraavissa hoidoissa molemmat pääsevät mukaan aamuvitamiinien joukkoon.

      Poista