Olen päivittänyt Youtuben puolella lapsettomuustaipaleen jatkumisesta viimeaikoina enemmän, mutta kerrataan nyt vielä uusimmat käänteet lyhyesti myös tänne siltä varalta ettette ole vlogia kurkkineet (jos nyt kukaan ylipäätään vielä täällä käy :)).
Joulukuun alussa kävin taas kontrollilabrassa kilpirauhasen kanssa. Tsh nyt 2,03 eli niissä lukemissa, joissa hoitoja voisi jatkaa. Samalla tuli huomautus, että D-vitamiinia voisi alkaa syömään tarkemmin, sillä se puoli oli ihan reippaasti veriarvojen mukaan alhainen. Ja en yhtään ihmettele - D-vitamiinin aloitus lipsahti tänä syksynä vähän turhan myöhään, noin marraskuun puoliväliin joten siitä ei huolestuttu. Nyt olen sitten ollut sen kanssa tarkkana.
Samalla terveysaseman lääkäri halusi laittaa lähetteen Naistenklinikalle, sillä siellähän aloitettiin marraskuun alussa lopultakin hoidot myös naispareille ja meille itsellisille. Kummastelin vähän lääkärin päätöstä hänelle itselleen yksityisen puolella pakkasessa olevien alkioiden vuoksi, hoitojahan ei tipu jos on kytköksiä muualle. Lääkäri oli sitä mieltä, että voisihan sitä kokeilla, ettei siinä mitään häviä. En sitten alkanut häntä estellä - joskaan en yllyttänytkään, vaan ajattelin että menköön, kyllähän se lähete sieltä tulee takaisin yhtä nopeasti kuin sinne lähtikin eikä se sulje minulta jo avoinna olevia ovia mihinkään.
Joulun välipäivinä käppäilin ympäri koirapuistoa, kun puhelin soi ja hoitaja soitteli Naistenklinikalta. Hän pyysi, että omalta klinikalta voisi lähetellä tietoja heille päin hoidoista, joita mulle on tähän saakka tehty. Kysyin samalla miten näin toimitaan, koska alkiot ovat edelleen olemassa, ja asia käy ilmi myös heille saapuneesta lähetteestä ja on lääkärinkin tiedossa. Hoitaja ei osannut sanoa mitään, vaan lääkäri sitten vie asiaa eteenpäin kunhan tiedot tähänasti tehdyistä hoidoista tulee.
No nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että klinikalle pitäisi soittaa, selittää koko juttu ja pyytää paperit hoidoista. Jostain syystä se jännittää ihan saakelisti: Mitä ne sanoo ja ajattelee, kun lähden ykskaks muualle? Entä jos jotain mutkia tuleekin matkaan? Mitä jos julkisella tuleekin jokin ongelma, etten saa hoitoja enkä pääse enää takaisin vanhaan tuttuun ja turvalliseen? Ehkä nuo jännitykset ovat ihan turhia, mut vaikka tiedän että klinikka on ollut avoinna jo heti joulunpyhien jälkeen ja on sitä huomennakin, olen vain lykännyt soittoa ja tuskin saan sitä tehtyä vielä ennen loppiaista. Tähänkö tämä nyt sitten tyssää?
Uskon kuitenkin, että noista alkioistani tulee vielä jokin jarru tai ehkä ne ovat jopa este, jos niin on ollut aiemminkin heteroparien kohdalla. Ainoa keino olisi se, että ne siirrettäisi Naistenklinikalle mutta se korttihan jo selvitettiin viime keväänä eikä sille näytetty vihreää valoa Naistenklinikan puolelta. Se on kuitenkin varma, etten alkioistani luovu. Roskiin niitä ei heitetä, enkä aio niitä myöskään lahjoittaa eteenpäin eikä niitä varmasti huolittaisikaan niissä olevan geenivirheen vuoksi. Jos homma juuttuu alkioihin, annan asian olla, jatkan hoitoja kuten ennenkin ja maksan tietenkin kaikki viulut omasta pussistani ja siinä se. Uuteen ivf-ruljanssiin kaikkine lääkepistoksineen, munarakkulankasvamisstressiin, punktiopelkoon, mahdolliseen hyperstimulaatioriskiin tai esimerkiksi riskinottoon siitä ettei alkioita ehkä tulisikaan joko yhtään tai vain yksi toimimaton - mihinkään noista en lähde ellei ole aivan pakko. Ja eihän mun ole mikään pakko. Ainoa paska puoli tässä on taloudelliset kuormat. Julkiselta saisin hoidot monin verroin edullisemmin. Muttei sekään ole vielä tarpeeksi hyvä syy heittää hyvää alkiosaalista menemään.
Ainoa omasta mielestäni järkevä veto olisi se maksusitoomus, joita olen joskus joidenkin kuullut saavan yksityisen puolen hoitoihin. Siinä olisi se kaikkein tolkuin keino hoitaa tämä kuvio kuntoon monestakin syystä: Ensinnäkin kaikki olisi jo alkioita myöten valmiina. En olisi pidentämässä jo käsittääkseni valmiiksi pitkähköjä jonoja. Eikä mulle tarvitsisi varata lahjasiittiöitä, joita ei välttämättä vastoittain avatussa lahjasolupankissa vielä niin paljon ole että niitä voisi tosta vaan alkaa jakamaan kaikille tarvitsijoille järkevän ajan puitteissa. En kuitenkaan usko että sellaista lippulappusta irtoaa. En vain mitenkään uskalla edes kuvitella tilannetta että tämä menisi kuin vettä vaan...
Mutta nyt siis hoidot on edelleen tauolla, kunnes tähän touhuun tulee edes jonkinlainen selko ja päästään selville julkisen puolen käytännöistä. Kaikenkaikkiaan kuitenkin jännittävää aikaa eletään, ja vähän stressaavaakin kun ei yhtään tiedä mitä tässä oikein on tuloillaan ja milloin. Joten jäädään siis odottamaan ja ihmettelemään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti