Rennosti ruokaillen

Täällä myrskyää. Tai ainakin tuuli on melkoinen. Mutta minä pidän siitä kovasti. Se on yksi parhaista luonnon tähän vuodenaikaan tarjoamista asioista puista putoavien lehtien ja kirpeän raikkaan syysilman lisäksi. Kunpa tämä kestäisi vielä päivän tai pari :) Sain tänään kylään yhden kavereistani, jonka kanssa ei olla hetkeen nähty. Musta on mukavaa se, että ihmisiä käy kylässä. Tykkään laittaa herkkuja pöytään ja mieluiten vielä niin, että voin tehdä kaiken itse. Sellainen niin sanottu yllätyskyläily on joskus vähän stressaavaa. Siis kun joku soittaa alaovelta, että ootko kotona, painan summeria nyt ja avaa mulle ovi. Oon sellainen tyyppi, että tykkään, kun koti on siisti ja järjestyksessä kun joku tulee kylään. Omalle perheelleni voin kyllä näyttää sen kaameimmankin sotkun, mutta on se vaan jotenkin itselleni häiritsevää, että kaverit joutuvat vierailemaan luonani silloin, kun pyörremyrskyn kosketus näkyy selvästi asunnossa. Ja koska oon melko laiska siivoamaan, annan usein tavaroiden ja muun lojua milloin missäkin. Ja kun joku yllärinä on siellä alaovella, niin siinä ei ihan hirveesti ehdi siivoilla ja imuroida. Siksi yritän aina sanoa, että ihmiset soittaisi vaikka edes varttia ennen tuloa, että tietäisin vähän laittaa paikkoja kuntoon ja muutenkin varautua, vaikkei siinä ajassa ehkä herkkuja ehdikään kahvipöytään loihtia. Tänään ehdin hyvin, koska oltiin sovittu kaikki jo muutamaa päivää aiemmin :) Mietin pitkään, mitä kokata, kun pelkkä kaupan pullapitko ei tuntunut niin sopivalta vaihtoehdolta. Sain eilen ohjeen hyvään tomaatti-fetapestopiirakkaan, johon sitten tartuin. Ja tuli hyvää vaikka itse sanonkin. Voisin tehdä uudestaankin. Yleensä teen nämä piiraat aina jostakin lihasta: Kinkkua, kanaa, jauhelihaa (tex mex-tyyppiset) ja tonnikalaa. Tämä upposi mainiosti ilman lihaakin :)

Tarvitset:
Kaupasta valmis rukiinen suolainen piirakkapohja (voi tehdä itsekin, mutta tänään en jaksanut, netti on pullollaan ohjeita pohjaan, voin itsekin laittaa tänne sellaisen, kunhan valmistan seuraavan kerran itse)
1 rasia kirsikkatomaatteja
1 paketti fetaa
Purkki pestoa
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
Motsarellaraastetta
Kuivattua basilikaa, mustapippurirouhetta, ripaus suolaa ja pari kynttä valkosipulia

Sulata pakastepohja huoneenlämmössä, noin tunnin verran. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele piirakkavuoka (halkaisija n. 28-30 cm) ja levitä pohja vuokaan. Esipaista uunissa 15 minuuttia. Paloittele sillä välin feta ja puolita kirsikkatomaatit. Sekoita kerma, kananmuna sekä mausteet keskenään. Ota piirakkapohja uunista, levitä päälle noin puolet pestopurkillisesta. Lado tomaatinpuolikkaaat ja fetakuutiot pestolla kuorrutetun pohjan päälle. Kaada munakermamausteseos mukaan, ripottele päälle vielä motsarellaraastetta. Paista uunissa vielä puolen tunnin ajan. Anna jäähtyä ja vetäytyä huoneenlämmössä puolisen tuntia ennen tarjoilua, näin se on parhaimmillaan ja maut ovat ehtineet hyvin sekoittua ja tarttua.

Lopputulos näyttää tältä. Näin kaamosaikana on vaikea saada otettua kunnollisia kuvia, koska luonnonvaloa ei hirveesti tule. Eli laadultaan ei mikään paras mahdollinen, mutta kyllä siitä jollain tavalla selvää saa. Tänään on ollut tosi pilvinen ja hämärä päivä. Tässä hyvä vinkki vaikkapa juhliin tai illanistujaisiin. Ehkä tätä saadaan myös omiin juhliini sitten joskus, kunhan se lakki on lupa painaa päähän. Tai esikoiseni ristiäisissä. Hullua kyllä, mutta olen jo sinnekin usein pohtinut, mitä tarjoan vieraille. Ehkä listan tekeminen ristiäistarjottavista on vielä hippasen liian aikaista ;) Tuo vielä huonoa onnea, kun hätäilee liian nopeaan. Mutta luulen, että tämä johtuu enemmänkin siitä, että pidän muutenkin kovasti menujen suunnittelusta. Se on ehkäpä parasta juhlien järjestämisessä. Ylioppilasjuhlatarjoilutkin ovat noin 95 prosenttia jo päätetty, vaikka onhan sinnekin vielä aikaa. Kun valmistuin ravintovalmentajaksi, pöydän antimet taisivat silloinkin olla paperilla valmiina jo hyvinkin paljon valmistujaispäivää aiemmin, joskaan eivät olleet ollenkaan teeman mukaiset. Vaan kaukana terveellisestä ruokavaliosta. Pohdin jossain kohtaa silloin, että pitäisin jonkinlaiset terveysbileet tavallisten valmistujaisten sijaan, mutta luovuin ajatuksesta. Vieraille ehkä mukavempi vaihtoehto se tavallinen kermakakku, ja sopi mullekin hyvin. Kyllä juhlissa saa mielestäni herkutella, eikä siitä pidä potea huonoa omaatuntoa. Tuskinpa kellään joka päivä tai edes joka viikko on kestejä tiedossaan, että siltä osin voisi mennä överiksi. Pikkujouluaika taitaa olla joillakin hieman vilkkaampaa, mut sekin on vain kerran vuodessa. Tiedän niitäkin, jotka kuljettavat juhliinkin mukanaan itse omat eväänsä: Raejuustoa, maitorahkaa, tonnikalaa jne. Sekin on ymmärrettävää ja mielestäni täysin sallittua. Jos ne yleisimmät juhlaherkut eivät maistu, tai jos meneillään on esimerkiksi jokin dieetti, on ainakin mulle täysin ok, jos joku saapuu juhliini omat syötävät laukussaan. Toiset pitävät tällaista turhamaisena jokaisen suupalan kyttäämisenä. Minusta se on jokaisen oma päätös, mitä suuhunsa laittaa, ja omasta ruokavaliostaan saa pitää kiinni myös erityistilanteissa. Allergiat ja muut "pakottavat" syyt jättäytyä pois jostakin tietystä ruoasta eivät ole ne ainoat perustellut tai niin sanotut normaalit syyt. Jokainen noudattaa ruokaillessaan juuri sitä, mikä itsestä tuntuu sopivimmalta. Itse syön juhlissa aina sen, mitä siellä on tarjolla. Vaikka pyrin syömään arjessani terveellisesti ja pääasiassa itse tekemiäni ruokia, voin täysin surutta välillä herkutella, vaikkei kyseessä olisikaan minkäänlaisia juhlia. Kun se perusrunko ruokailussa on kunnossa, ei sitä sillointällöin vietetty herkkuhetki todellakaan kaada. Että antakaa mennä vaan, kun juhlamielelle pääsette :)