tiistai 10. toukokuuta 2016

Niin nopeaa ettei sanotuksi saa

Tänään aamupäivällä postiluukusta putkahti kirjekuori. Joko arvaatte mitä se sisälsi?

Sain pyytämäni kirjallisen tiedon apuasiaan liittyen. Asioitani vammaispalvelussa aiemminkin käsitellyt työntekijä todella otti tämän samantien hoitaakseen, niin pian kuin mahdollista, kuten sähköpostissani toivoin. Olin varma, että nyt taas odotellaan tovi ja ehkä vielä toinenkin, mutta olen todella positiivisesti yllättynyt, että paperi järjestyi näin nopealla aikataululla. Arvostan todella, että asiani otettiin käsittelyyn ja hoidettiin heti pois roikkumasta. Nyt saan ottaa taas yhden askeleen eteenpäin.

Kirje sisälsi tiedon, että jokainen tapaus arvioidaan yksilöllisesti, ja että ennakkoon mitään tarkkoja avustajatuntimääriä ei voida määritellä. Ja enhän itsekään vielä tässä vaiheessa tiedä, kuinka monta viikkotuntia apua tarvitsen. Lapsen syntymä kuitenkin huomioidaan tilannetta arvioitaessa, enkä usko niiden myöntämisen takkuilevan jos tunteja lisää tarvitsen. Muutettuani Helsinkiin, ja jossain vaiheessa sitten avustajatunteja vapaa-ajalle hakiessani laitoin hakemukseen toivovani 25 tuntia kuukaudessa. Silloin vammaispalvelun työntekijä ihmetteli, että aika vähällä tuntimäärällä sä sitten kyllä pärjäät ja yritti tarjota apua lisää. Koska en kokenut tunteja enempää tarvitsevani, asia jäi niin sanotusti pöydälle ja voisin hakea niitä tarvittaessa enemmän. Uskon siis, että asia hoituu jos on tarvetta. Todellisen tarpeenhan tietää vasta siinä vaiheessa kun vauva on syntynyt. Voisin jossakin vaiheessa pohtia ja kirjoitella vähän enemmänkin aiheesta. Listata asioita, joissa arvelen apua tarvitsevani ja niitä, mitkä taas tuntuvat sellaisilta, jotka taittuvat yksin. Olen näitä toki itse jo käynyt mielessäni läpi, mutta ehkäpä mietteitä voisi vielä auttaa ja helpottaa niiden ylös kirjaaminenkin. Palaan tähän myöhemmin lisää :)

Toivon nyt että lääkärille riittää tuo tieto, vaikkei mitään pilkuntarkkaa määrää vielä tässä vaiheessa voitu antaa. Tärkeintä lienee tieto siitä, että apua tarvittaessa kuitenkin on tarjolla. Kyselin sähköpostiviestissäni ylimääräisten kuljetuspalvelumatkojen perään. Oikeastaan tuon kysymyksen esitin vielä saadakseni ihan vain varmistuksen jo minulla olleeseen tietoon matkojen määrän muutoksista. Asia on kuten muistelinkin - matkamääriä ei ole mahdollista lisätä lasten syntymän vuoksi. Meidän elämäämme tämä tuskin tulee vaikuttamaan. Minulla on tällä hetkellä vapaa-ajalle 18 yhdensuuntaista matkaa / kuukausi (+ opiskelumatkat, mutta ne ovat vain ja ainoastaan opiskelureissuja varten). Yleensä kuukausittain mulla niistä jää noin puolet käyttämättä, koska kuljen paljon myös julkisilla, joten tuo matkamäärä varmasti tulee riittämään jatkossakin. Aion joka tapauksessa käydä läpi reittejä sellaisiin paikkoihin, joita lapsen kanssa tulen usein käyttämään, jotta pääsen niihin myös itsekseni julkista liikennettä hyödyntäen niin, ettemme aina ole riippuvaisia taksimatkoista, ettei niitä tarvitse laskeskella ja venkslata sitä, mitkä menot ovat ne tärkeimmät ja mistä luovutaan että matkat varmasti riittävät joka kuukausi välttämättömimpiin reissuihin. Mulle on aina ollut tärkeää, että pääsen lähtemään kotoa silloin kun haluan, ja minne haluan. Tulisin hulluksi, jos kotiin pitäisi jäädä vain siksi, etten pääse liikkumaan paikasta A paikkaan B. Siksi olen opetellut mahdollisimman paljon usein käyttämiäni reittejä niin, että voin muiden aikatauluista riippumatta hypätä metroon tai bussiin juuri silloin kun itseäni sattuu huvittamaan. Ja aina tarpeen tullen käydään läpi uusia sitä mukaa kun jotakin uutta tarvitsen. Taksimatkat ovat lähinnä sellaisia tilanteita varten, joissa menen paikkoihin, joita en lainkaan ennalta tunne, tai joissa en niin usein vieraile, että sitä varten kannattaisi harjoitella kaikkea alusta alkaen. Toki joskus aikaa säästääkseni tai esimerkiksi suuria kauppaostoksia kantaessani tilaan taksin. Se helpottaa kulkemista suuren ostosmäärän kanssa, kun toinen käsi on kokonaan varattu Oonan valjaille. Tällä tavoin varmistan sen, että kuljetuspalvelumatkoja on aina tarvittaessa jäljellä, ja ettei mitään menoja tarvitse niiden puutteessa jättää väliin. Näillä me varmasti pärjätään :)

Kaiken pitäisi siis nyt olla kunnossa, ellei vielä jotakin uutta selviteltävää ilmene.

Laskeskelin nyt illalla taas seuraavaa mahdollista ajankohtaa, kun voisi olla yrityksen aika. Päivä sijoittuisi toukokuun lopulle, eli juuri kesäloman alkamisen kunniaksi. Enpä vielä liikaa innostu, koska yleensä silloin kaikki pysähtyy paikoilleen, ainakin hetkeksi. Saamani lappunen on tänään postitettu klinikalle ja nyt vain ihan rauhassa odotellaan sieltä yhteydenottoa. Jännätään onko puhelimessa lääkäri vaiko jo tällä kertaa biologi. Ainakin tiedän, että olen taas tehnyt tähän asti kaiken voitavani, ja nyt voin vain odotella seuraavaa siirtoa :)

3 kommenttia:

  1. Hienoa, että asia järjestyi! Pidän peukkuja, että tarvittavat liput ja laput on koossa ja että seuraava soitto tulee biologilta. Kesän kynnyksessä on positiivinen vire, otollinen aika yritykselle :)

    VastaaPoista
  2. Todella hienoa, että asia hoitui nopeasti. Toivottavasti nyt kaikki selvitykset on kasassa eikä enään hidasteita tule. Olisihan se kesän kynnyksellä hienoa päästä vihdoin itse asiaan.

    VastaaPoista
  3. Toivotaan, että tämä kesä olisi nyt ihan extravaloisa ja yritys ja raskaus pääsisivät molemmat alkamaan. Mikä olisikaan ihanampaa syksyn viiletessä, värikkäiden lehtikasojen keskellä kuin kasvatella vatsaa :) Ehkä sieltä ensi viikolla soittaa... ainakin joku. Toivottavasti biologi.

    VastaaPoista