Joulu tuli ja meni. Pyhät vierähtivät nopeasti, ja torstaina palaan taas Helsinkiin ja takaisin arkeen. Uusivuosi toki on vielä välissä, mutta sitten alkaa taas tehokas tammikuu monessakin mielessä.
Joulu kulki perinteiseen tapaan perheen kanssa. Heti aamusta kierros hautausmaalla isovanhempien sekä isäni haudalla. Tajusin, etten ole käynyt jälkimmäisessä viime joulun jälkeen. Tunsin omantunnon piston sydämessäni, sillä koen että olisi tärkeää käydä useammin. Jotenkin se on vain jäänyt, vaikka olen käynyt kahdesti näillä suunnilla sitten viime joulun. En tiedä onko se enemmän ajan puutetta vai asian kohtaamisen vaikeutta. Ei sinne koskaan ole helppoa mennä. Nyt en aio jättää vuoden väliä vaan käyn taas viimeistään kesällä viemässä vaikka kimpun kukkasia.
Haudoilta joulusaunaan ja sieltä siskon ja hänen perheensä luo syömään ja viettämään aattoiltaa. Joulupukki kävi kuten viime vuonnakin. Kirjoitin viime joulun jälkeen blogiin toivovani, että ensi jouluna olisin ainakin jo raskaana. Tämä herätti ajatuksia ja haikeutta, koska olen jo useampana jouluna ajatellut, että josko sitten seuraavana vuonna tilanne olisi toisenlainen... Mutta kukaan ei edelleenkään pötköttele käsivarsillani tai pidä vatsassani majapaikkaansa. Tänä jouluna en kirjoita, enkä edes ajattele että jospa vuoden päästä olisi toisin. Annan vain ajan kulua ja näyttää, mitä elämä eteenpäin lipuessaan minulle kuljettaa, niin on parasta. Kun katselen muiden lasten jouluriemua, jännitystä ja lahjojen availua, oma lapsenkaipuuni korostuu erityisesti juuri silloin. En voi olla miettimättä, kuinka omat lapseni odottaisivat aattona pukkia, laulaisivat, istuisivat syliin ja saisimme valokuvia albumiin muistoksi tulevia vuosia varten. Nyt täytyy vain antaa kaikelle aikaa, ehkä vielä joskus myös omat lapseni ovat läsnä joulunvietossamme.
Näistäkin tunteista huolimatta joulu sujui rauhallisesti, ja henkeen ja vereen jouluihmisenä nautin tunnelmasta, ruoasta ja tuoksuista, kaikesta juhlaan liittyvästä täysin siemauksin. Ollaan syöty hyvällä omallatunnolla herkkuja, jouluähky on valtava ja edelleen on suklaata, laatikoita, kinkkua ja muita ruokia jäljellä. Hyvin vielä uppoaa :) Tammikuun pyörähdettyä käyntiin otetaan sitten enemmän vihreää lautaselle :)
Yhdestäkään lahjapaketista ei vauvaa putkahtanut (sitähän mä kovasti kuvittelin ja odottelin ;)), mutta kaikkea muuta hyödyllistä ja kivaa kyllä: Mm. kauneudenhoitotuotteita, koruja ja lahjakortteja. Saa hyvillä mielin lähteä alennusmyynteihin shoppailemaan, tämä tapahtuukin sitten jo huomenna täällä Joensuussa. Ehkä pyörähdän myös Helsingin aleissa, mutta täytyy käydä tutkailemassa myös pikkukaupungin tarjontaa :) Mun puolestani uusi vuosi saa nyt alkaa. Ehkä se tarjoaa tänne jotakin uutta ja erityistä ihmeellistä, tai sitten ei. Se jää nähtäväksi.
Follow my blog with Bloglovin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti