perjantai 26. kesäkuuta 2015

Kesä on täällä!

Tai ainakin melkein, jos säiden mukaan aletaan määritellä kesää. Mulle henkilökohtaisesti se alkoi jo silloin, kun jäin kesälomalle koulusta. Eli siitä hetkestä, kun palasin kevään viimeisestä tentistä kotiin ja vedin ulko-oven kiinni. Ei siis vielä alaovelta, vaan omalta oveltani :) Mulle helteet eivät ole millään tavoin mikään kriteeri hyvälle kesälle. Toiset pitävät minua kovasti omituisena, koska rakastan sadetta. Olen nauttinut koko sydämeni pohjasta alkukesän koleudesta ja sateista. Kuulun taatusti pienenpieneen vähemmistöön, mutta on ihanaa, kun ei tarvii hikoilla ja kärvistyä (ihan kirjaimellisesti kärventyä helteessä, poltan itseni auringossa lähes aina) kuumuudessa, olo ei ole tukala ja se sade... Se vaan tuo jotenkin niin rauhoittavan tunteen. Ajatukset tuntuvat selkeämmiltä ja olen luovimmillani sateen ropistessa katolla ja ikkunoissa. Voisin tehdä lähes kaikki lenkit ja muut ulkoilua vaativat jutut sateessa. No myönnän että toki lämpöisemmätkin ilmat ovat ihan kivat (max +25 astetta), eikä se aurinkokaan aina pahasta ole. Mulle aurinko tekee silmille niin pahaa, etten siitä erityisemmin yleensä nauti varsinkaan silloin, kun olisi liikuttava paikasta toiseen. Se on yhtä silmien siristelyä ja varovaista menoa, kun silmien häikäisy vie sen ainoan pienen näön rippeen, mikä minulla on olemassa. Osaan kyllä nauttiakin välillä, eikä se ole tietenkään mitenkään esteenä ajanviettoon ulkona.

Tiistaina saatiin tänne Helsinkiin nätti päivä. Päätettiin käyttää iltapäivä lämmöstä nautiskeluun, ja suunnattiin Vuosaareen uimarannalle. Meillä ei ollut aikomustakaan uida, herkuteltiin kesän ekat tuoreet mansikat ja seurailtiin muiden menoa.


Matkattiin vielä nepalilaiseen syömään. Nepalilaiset, intialaiset, kiinalaiset jne ruuat ovatkin mun suuri rakkaus. Voisin vaikka elää pelkästään niillä. Harmi vaan, etten itse niitä osaa valmistaa, vaikka kuinka oon joskus yrittänyt. Poimin netistä intialaisen broileripadan ohjeen, ja vaikka kuinka tein kaiken sen mukaisesti, en saanut samanlaista makua kuin noissa oikeissa ruuissa. En tiedä missä aina menee vikaan. Voi olla, että ravintoloilla on tiettyjä erikoismausteita, yleensä kokitkin tulevat niistä maista, jonka ruokia ravintola tarjoaa. Ja eihän mikään annos ole samanlainen kuin ravintolassa, vaikka kuinka yrittäisi kotona vääntää ja väkertää...


Alkupalaa. Mulle entuudestaan tuntematon herkku. Paneroitua tuorejuustoa. Vähän samantyyppinen, kuin täällä aiemmin suuresti hehkuttamani motsarellatikut, mutta maku aika erilainen. Tilaan toistekin.



Ja aina yhtä ihanaa tandoorikanaa jogurttivalkosipulikastikkeella. Näiden jälkeen olikin jo niin ähkyssä, etten jaksanut jälkiruokaa, vaikka olisin toivonut friteerattua banaania. Seuraavalla kerralla sitten.

Olen potenut pientä kuvakriisiä tämän bloggaamisen suhteen. Nyt päätin päästää irti siitä tunteesta ja antaa mennä. Pahoittelen jo nyt aiempien sekä tulevien kuvien mahdollista epätarkkuutta ja huonolaatuisuutta. Kuvaaminen näkövammaisena on melkoisen haastavaa, eikä aina voi millään välttyä epäonnistumisilta - tai siltä, että julkaisee vahingossa blogissaan heikkolaatuista kuvamateriaalia. Ihan jokaista kuvaa minun ei ole aina mahdollista heti tarkistuttaa jollakin näkevällä, jos haluan päästä pian bloggaamaan. Opettelin jonkin aikaa sitten rajaamaan kuvia saadakseni turhaa asiaan kuulumatonta taustaa pois. Sitäkään en pysty tekemään täydellisesti, joten tosiaan pahoittelen, että kuvat tulee olemaan välillä vähän mitä ovat. Toivon, ettei tämä häiritsisi ketään, ainakaan ihan hirveästi. Käytössäni minulla on iPhonen kamera, muuta ei tällä hetkellä ole. Digikamera löytyy, mutta jostakin kumman syystä siinä patterit tyhjenevät muutaman räpsimisen jälkeen, ja toisaalta joku joskus totesi, että iPhoneni kamera on tarkempi kuin oma kamerani, joten enimmäkseen kuvailen puhelimella ja rajaan sen minkä pystyn. Olen kyllä harkinnut järjestelmäkameraakin, suurin syy sen äänenlaatu, mutta se saa vielä odottaa tovin ja ehkä toisenkin. Nyt mennään näillä ja toivotaan, ettei kukaan (mahdollinen ;)) tuleva lukija ja ehkä nykyinenkään, kyllästy blogiini ainakaan kuvien vuoksi :)