Blogikin alkaa pikkuhiljaa heräillä talviunilta. Yritän nyt vähän aktivoitua kirjoittamaan, koska tuntuu siltä. Uusi läppäri saapui, mikä tekee bloggaamisesta helpompaa, kun voi ladata isomman määrän kuvia sekä kuvankäsittelyohjelman huolettomammin. Ja niiden uusien juttujen suunnittelusta. Niitä tosin saatte vielä tovin odottaa. Muokkasin blogin esittelytekstiä vähän, se tuntui tässä kohtaa sopivalta. En usko, että vauvahommat tulevat olemaan enää blogissa pääosassa, koska mitään vauvaa ei edelleenkään ole olemassa. Keskityn muihin juttuihin, lapsettomuus saa jäädä nyt taka-alalle joskaan se ei sitä blogin ulkopuolisessa elämässä ole. Toki sitäkin aiheena jonkin verran käsittelen joskus harvakseltaan tai katsotaan nyt mitä tuleman pitää, mitään tiukkoja raameja on turha lyödä lukkoon, antaa fiilisten viedä - niin on hyvä. Ivf on kyllä tulossa aikanaan, mutta kirjoittaminen tuntuu mielekkäämmältä, kun blogin avaaminen ei automaattisesti tarkoita kipeän asian repimistä auki. Tuntuu hyvältä kirjoittaa pääosin kivoista asioista, sellaisista jotka tuovat hyvää mieltä ja antavat positiivista energiaa sekä minulle että mahdollisesti ja toivottavasti myös muille. Blogin suunta muuttuu nyt suurella todennäköisyydellä ei kokonaan mutta isoksi osaksi muualle. Palautan ne vauva-asiat näkyvämmin esille sitten, jos niistä joskus tulee totta. On kai hoidoistakin jonkinlaisia palasia hyvä kirjoittaa muistiin jotta myöhemmin muistaisi paremmin...
Onhan minulla karvalapset. Niiden kuulumisia saatte lukea, pian erityisesti yhden heistä :)
Huhtikuu on myös kasvimaan rakentamisen aikaa. Koska meillä ei omaa pihaa kotona ole, toimii suurikokoinen lasitettu parvekkeeni puutarhana tänäkin kesänä, mikä on yhtälailla hyvä vaihtoehto: Monenlaiset hyötykasvit viihtyvät myös parvekkeella, suurin osa tuottaa satoa ilman omaa maa-aluettakin. Istutinkin eilen taas muutamat siemenet multaan runsaidenn tai edes suht satoisien ruokapöydän antimien toivossa. Nyt siis jännitellään saadaanko omasta penkistä kulhoihin ja kattiloihin tarjoiltavaksi perunaa, paprikaa, salaattia, chiliä, basilikaa, sipulia ja ahomansikoita. Olen jo jonkin aikaa haaveillut mahdollisimman omavaraisesta kasvisruoasta, sellaisesta itse omalla pihalla / parvekkeella kasvatetusta. Jos tahtoisi omavaraiseksi ryhtyä kokonaan, tarvittaisi enemmän kasvatustilaa. Mutta on se hyvää alkua jo tämäkin. Viime kesänä sain jo jonkin verran satoa, mutta nyt mukana on uusiakin tulokkaita kuten tuo peruna. Jännä nähdä millainen sato siitäkin saadaan :)
Ja sitten itse tämän postauksen aiheeseen. Olen kevään mittaan aluksi vain vähän selannut, mutta sittemmin hyvinkin aktiivisesti solahtanut lukemaan muun muassa kasvisruokaa käsitteleviä blogeja. Niiden myötä olen taas uudelleen innostunut kasvisruoasta, ehkä jopa enemmän kuin koskaan aiemmin - muiden tarinat ja vinkit erilaisista resepteistä ovat vieneet kertakaikkiaan mennessään. Olen kerännyt ison kasan kasvisruokaohjeita, joita on aivan pakko päästä kokeilemaan. Olen joskus puhunutkin täällä siitä, kuinka olen pyrkinyt vähentämään lihan syömistä ihan oman hyvinvointini vuoksi - sillä olen todella huomannut, että kroppa voi paremmin kun olen lisännyt aterioillani kasvispainotteisuutta. Enkä nyt tarkoita pelkkää isoa salaattiannosta jauhelihabolognesen rinnalla, vaan puhtaasti lihatonta, pelkistä kasviksista koostuvaa ruokaa. Koskaan tuskin lihasta tulen kokonaan luopumaan mutta sen nauttiminen tulee varmasti vähenemään rutkasti.
Niinpä päätin laittaa myös tänne blogiin oman osion kasvisruokakokeiluille, johon kerään itselleni muistiin ja miksei reseptivinkiksi myös muille hyväksi havaitsemiani kasvisruokaohjeita. Lisäilen niitä tänne aina sillointällöin, jotta ne ovat täältä helposti tarkistettavissa seuraavia kokkauskertoja varten.
Olkoon tämä intialainen pähkinäjuustokastike ensimmäinen laatuaan. Kaikenlaiset uudet intialaiset reseptit kiinnostavat aina, koska se nyt vaan on yksi parhaista ruokakulttuureista mitä tiedän. Ihanan maukasta ja tulista, juuri omaan makuuni täydellisesti sopivaa.
Tein tätä vastoittain, mutta ensimmäinen kerta tämän äärellä oli jo viime kesänä. Kuvatkin on otettu silloin ja nyt en muista, teinkö silloin tämän 100 prosenttia samalla reseptillä kuin nyt. Koska resepti on todennäköisesti sama, laitan nuo viime kesän kuvat nyt seuraavan reseptin yhteyteen - jos se on eri, niin ei ainakaan paljoa tästä poikkea:
Tarvitset: 2 dl cashewpähkinöitä
2 dl ruokakermaa
2 dl turkkilaista jogurttia
800 g tomaattimurskaa, kannattaa käyttää Muttia niin ei tarvitse soseuttaa, sillä se on jo valmiina lähestulkoon samettista
2 tl sokeria
2 tl suolaa
2 tl garam masala-mausteseosta
2 tl juustokuminaa eli jeeraa
6 kynttä valkosipulia
1 chili siemenineen, vahvuus oman maun mukaan
1 sipuli
200 g fetajuustoa
Kauppoihin on nyt saapunut Apetinan valmistamaa intialaista Paneer-juustoa, joka toki sopii tähän parhaiten, ja jota aion itsekin testata pikapuolin!
Sekoita kulhossa kerma ja jogurtti. Laita pähkinät seoksen joukkoon pehmenemään. Kuori ja pilko sipulit ja valkosipulinkynnet suikaleiksi tai pieneksi silpuksi sen mukaan millainen koostumus itseä eniten miellyttää. Hienonna chili. Kuullottele sipulia sekä valkosipulia paistinpannussa tilkassa öljyä hetki niin että ne hieman pehmenevät. Lisää joukkoon tomaattimurska, chili ja muut mausteet. Soseuta blenderissä kerma-jogurtti-pähkinäseos tasaiseksi. Tässä kannattaa olla tarkka, että kaikki pähkinät hienontuvat. Itse huomasin vasta kun ateria oli jo katettu pöytään että muutamia sattumia jäi mukaan... Kaada seos pannulle tomaattikastikkeen joukkoon ja anna kiehua hetken, että kastike hieman sakenee. Pilko juusto kuutioiksi ja sekoita lopuksi kastikkeeseen. Varo ettei juusto sula! Tarjoile basmatiriisin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti