maanantai 31. elokuuta 2015

Kesä 2015 pakettiin

Kesä tämän vuoden osalta alkaa olemaan nyt ihan loppusuoralla. Niin se vain on, vaikka lomailu toki olisi voinut vielä hetken jatkua. Mulle syksy alkaa aina syyskuun ensimmäisestä päivästä, kesä ei suinkaan pääty loman loppumiseen. Toisaalta on ihanaa, kun ilmat alkavat viiletä ja illat pimenevät aiemmin. Ja mikä sen ihanampaa kuin syyssade ropisemassa kattoon... Paitsi ettei meillä ropise. Johtunee kai siitä, että asun ensimmäisessä kerroksessa ja yläkerran onnekkaat asukkaat saavat siitä yksin nautiskella. Tai sitten syy on uusien talojen kattorakenteissa tai materiaaleissa. Joka tapauksessa olen vähän harmissani siitä, että missaan sen aina vain... Onneksi syksyssä on paljon hyvää muuten. Mutta mitä kaikkea kulunut kesäni sisälsikään?

Vietin tosiaan kolmen kuukauden loman, joka kyllä kiisi armotta ohi niin nopeasti, että tuntuu kuin olisin ollut erossa arjesta vain muutaman viikon verran. Vastahan luin kevään viimeiseen matikan tenttiin sitä edeltävänä iltana ja tuskailin sen hankaluutta. Muistan vielä miettineeni, että jaksaa jaksaa, huomenna olen tähän aikaan jo hyvin ansaitulla kesälomalla. Tuntui kuin olisin ollut suorittamassa rankempaakin fyysistä liikuntatreeniä: Puristetaan vielä viimeisetkin voimanrippeet irti, jotta voittajaolo saa tulla. Pystyin sittenkin!

Lomalla en ottanut mitään ylimääräisiä töitä, opintoja tai muuta aikataulutettua tehtävää hoitaakseni. Halusin vain olla ja latautua. Siinä onnistuinkin melko hyvin, vaikkakin välillä tulevan syksyn kuviot alkoivat jossain kohtaa nostaa päätään. Tainnutin ne takaisin matalaksi lupaamalla itselleni, että palaan niihin elokuun alkupuolella ja niin teinkin, ja sain olla lomakuukaudet rauhassa. Vietin suurimman osan ajastani täällä Helsingissä. Tapasin ystäviä, urheilin alkukesän (siitä loppukesästä ei enää puhuta ;)), otin rennosti ja luin pari kirjaakin. Loman alkupuolella olin yhden viikon myös Joensuussa, jolloin kävin lenkkeilemässä ja muuten vain ihmettelemässä lapsuuteni maisemissa Ylämyllyllä. Tuli kovin nostalginen ja haikea olo, kun näin entisen kotimme, leikkipuistot, kaupat ja kaikki, joissa vietin aikaa perheeni sekä ystävieni kanssa. Suunnittelin tästä jopa omaa postaustakin silloin, mutta vasta jälkeenpäin sain siitä ajatuksen, ja näin ollen kuvat jäivät ottamatta. Se tullee ehkä myöhemmin, jos palaan niille seuduille kohtuullisen ajan kuluessa.

Kesää vietettiin mökkimaisemissa.



Suomenlinna tuli myös tutuksi. Ensimmäinen kerta kun siellä kävin, mutta ei viimeinen. Täältä Helsingistä löytyy niin paljon kivoja picnic-paikkoja, ja Suomenlinna on yksi niistä parhaista. Täytyy kerätä hyvät herkut koriin, ihania ihmisiä mukaan ja onnistunut päivä on taattu.






Oon myös nauttinut mustikkametsien rauhallisesta tunnelmasta, ja kerännyt reilusti vitamiineja talven varalle talteen myös viinimarjapensaista. Voisin viettää noissa aikaani aamusta iltaan vaikka päivästä toiseen. Se on niin terapeuttista, sielu lepää ja mieli rentoutuu. En osaa edes sanoin kuvailla, kuinka hyvää tuo mulle tekeekään. Siinä unohtaa kaiken muun. Jokaisen pitäisi päästä rauhoittumaan metsän hiljaisuuteen jossain vaiheessa kesää. Akut latautuvat aivan uudella tavalla. Toimii loistavana stressinpoistajana, jos sellaista tarvitsee. Olin ainakin itse kuin uusi ihminen palattuani Sipoosta takaisin kaupungin hälinään.
Oona kyttää herkeämättä marjasankkoja ja tyhjentääkin ne, jos sen jättää niiden keskelle yksin. Jopa karviaiset maistuvat suoraan puskasta. Mustikkakin on hyvää.


Lisäksi olen löytänyt oman suosikkijäätelöni ylitse muiden, jota on tänä kesänä kulunut aivan liikaa. Ben & Jerry'sin Chocolate Fudge. Voiko suussasulavampaa ja herkullisempaa jätskiä olla? Eipä sekään (onneksi) vie voittoa kesän parhaalta herkulta: Tuoreilta mansikoilta. Eli lyhyesti yhteenvetona kesä oli pelkkää lomailua, herkuttelua, hitaita aamuja, muuten vain pötköttelyä ja sellaisena oikein rentouttava. Eiköhän näillä taas jakseta taivaltaa pitkä talvi ennen uutta kesää ja pidempää lomaa. Luulen, että tulevan syksyn uudet kuviot ovat niin mielenkiintoisia ja jännitystä täynnä, että aika menee kuin siivillä. Palaamme siis taas :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti