Opintoviikonloppu Espoossa 2. lähijakso

Niin se vaan valmistuminen häämöttää taas lähempänä, ollaan jo puolivälissä opintoja. Olin viime viikonlopun Espoossa ravintovalmentajaopintojen 2. lähijaksolla Trainer 4 You:n koulutuksessa. Täytyy sanoa, ettei ole missään koskaan ollut näin rentoa opiskella. Toki päivät ovat pitkiä ja asiaa tulee tiiviiseen tahtiin runsaasti, mutta hyvä ilmapiiri ja rento opiskelutilanne saavat päivästä enemmän kuin onnistuneen, eikä pidä unohtaa opittavan aiheen mielenkiintoisuutta. En kadu hetkeäkään että lähdin noita opintoja suorittamaan.

Aikalailla syömiskäyttäytymiseen ja psykologisiin asioihin painottui tuo kolmen päivän viikonloppu. Hieman sivuttiin myös markkinointia ja myyntiä, mutta niitä käsitellään sitten enemmän 4. eli viimeisellä lähijaksolla. Muutamia käytännön harjoituksiakin tehtiin pienissä ryhmissä liittyen asiakkaan haastattelutilanteeseen, tavoitteen asetteluun ja sen saavuttamiseen. Keskustelimme myös siitä, kuinka suhtautua erilaisiin hankaliin tilanteisiin, kuten juhlissa tai muissa erilaisissa hetkissä tapthtuviin mahdollisiin "repsahduksiin" sekä siihen, kuinka tällaisia tilanteita olisi mahdollista välttää. Puhuimme muiden reaktioista terveellisesti syöviin ihmisiin, lähinnä siihen porukkaan, jotka ottavat juhliinsakin omia eväitä mukaan. Tulimme siihen tulokseen, ettei se meille kenellekään ole ongelma. Itse voin omasta puolestani sanoa, ettei minua haittaisi pätkääkään, jos joku juhlavieraistani ottaisi omat rahkat, tonnikalat ja raejuustot mukaansa. On kummallista, kuinka esim. erityisruokavaliota allergioiden takia noudattavia ihmisiä ei paheksuta, kun he eivät otakaan "normaalia ruokaa" ja näinhän sen toki tulee ollakin, kun taas ihan omasta tahdosta suunniteltu ja päätetty ruokavalio usein tyrmätään täysin. Jos syyt tietynlaiseen ruokavalioon ovat "vain" rankat treenit, terveellinen elämäntapa ja itsestä huolehtiminen, kasvisruokavalio tai vaikkapa karppaaminen, monesti tuppaa vastaan tulemaan ihmisiä, jotka katsovat kieroon, arvostelevat ja lyttäävät syyt täysin. Sellainen on rasittavaa, ja valtaosa tällaisista tyypeistä ovat juuri niitä, jotka eivät itse välitä koskaan katsoa mitä suuhunsa laittavat. Tosiasiahan on, että jos syömisessä perusrunko on kunnossa, pidetään yllä terveellistä ruokavaliota ja pysytään ruodussa liikunta tietenkin hyvänä lisänä (jos painonhallinnasta ja treenaamisesta sekä sen tehosta puhutaan), ei sillointällöin nautittu herkkupala esimerkiksi juuri juhlissa kaada tavoitteita nurin. Enkä minä ole mikään sanomaan mitään, itse noudatan juurikin tätä. Pidän normaalisti syömisen ruodussa mutta juhlissa en kieltäydy mistään. Välillä herkuttelen kotonakin. Mutta annan kaiken kunnioitukseni myös niille ihmisille, jotka eivät yksinkertaisesti halua laittaa suuhunsa mitään ylimääräistä ja ovat ehdottomia siinä, että ruokavalio on ja pysyy pilkuntarkasti juuri siinä missä sen kuuluukin, eivätkä juhlat ole mikään syy siitä lipsua. Jokaisella meillä on oikeus itse päättää elintavoistamme ja ruokailuistamme, siihen ei tulisi muiden puuttua tai arvostella, saati pitää turhamaisena tai loukkaantua, jos juhla-ateria ei maistu. Kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen ja asiapitoinen viikonloppu on takana. Vaikka olen itse jo aiemmin kerännyt tietoa ravintoon liittyvistä asioista, hamstrannut jos jonkinlaisia faktoja (ja vähemmän faktoja ;)), niin kyllä tuolta aina vain tulee uutta, sellaista mitä en ole vielä tajunnut. Onhan se kuitenkin ammattiin johtava koulutus, joten tietämys on oltava laaja.

Lauantai-iltana oli tarkoitus mennä Helsingissä asuvan erään kaverini kanssa Lauttasaareen syömään nepalilaista. Hän kuitenkin sairastui ja niinpä tyydyin hakemaan Kampista intialaista ja sulkeuduin hotellihuoneeseen illaksi. Oli se rentouttavaa niinkin. Sain vain olla, ilman että tarvitsi huolehtia mistään muusta kuin siitä, että muistaa laittaa kellon herättämään seuraavana aamuna klo 06.45. Ensi jaksolle mennessä on sitten käytävä kurkkimassa Lauttasaarta lähemmin. Tällä kertaa sain tyytyä vain menemään bussilla saaren läpi. Se, mikä tuonne vetää on oma muuttoni kyseiseen paikkaan. Tarkkaa ajankohtaa en vielä tiedä, mutta olen hakenut asuntoja sieltä. Heti kunhan sopiva löytyy, pakkaan kassit ja muutan vihdoin pääkaupunkiseudulle. Sitä on mietitty jo niin kauan, että nyt on aika toteuttaa suunnitelma. Tavoite olisi, että viimeistään tammikuussa saisin itseni ja karvalaumani siirretyksi uuteen kotiin. Lauttasaari ei oikeastaan ole aiemmin tuttu paikkana minulle. Tiedän vain kaikkien kehuvan sitä, tiedän merellisen ja ennenkaikkea rauhallisen, vihreän ympäristön jossa on ihana asustella ja ulkoilla. Vuosaari oli aiemmin ykköspaikkana, mutta tajusin että se on kuitenkin melko kaukana keskustasta. Toisaalta metrohan kulkee muutamien minuuttien välein eikä se ajasta vie kuin sen noin 20 min, mutta ehkä helpompaa jos ollaan vähän lähempänä. Toisaalta jos alkaa näyttämään siltä, ettei Lauttasaaresta ala tärpätä, niin sitten on vaihdettava ensimmäiseen vaihtoehtoon. Kulosaaresta löytyi myös yksi potentiaalinen asuntovaihtoehto, mutta se stoppasi lemmikkikieltoon, joka asunnossa oli ehtona. Itseasiassa Lauttasaarestakin on löytynyt useampikin hyvä, mutta nekin ovat kaatuneet samaan ongelmaan. Pitää nyt vain toivoa, että suunta kääntyisi tästä ylöspäin. Ennemmin tai myöhemmin..