Tämä päivä alkoi aika sumuisissa merkeissä. Nukuin viime yönä hyvin levottomasti useampaan otteeseen heräillen, liekö rakkula kummitellut mielessä tai ehkä jokin aivan muu. Klinikalle aika oli jo aamusta, joten herätys oli aikainen ja pää on huonoista yöunista johtuen edelleen aika pökkyrässä. No jospa tämä olisi harjoitusta niitä mahdollisia tulevia yövalvomisia varten, toki ihan pienenpientä pintaraapaisua vasta siihen mitä toivottavasti on tulossa ;) Voi kuinka toivonkaan sitä...
Odotusaulassa kuulostelin kylmänhikisiä käsiäni ja koetin pitää mielessäni sitä kysymyslistaa, jonka halusin esittää lääkärille. Tuntui, että sieltä aina karkasi jokin kysymys ja sain kuumeisesti miettiä mikä se oli. Jossakin vaiheessa mulle tuli esittäytymään kätilöopiskelija, joka pyysi lupaa päästä katsomaan ultrausta. Olin jo valmiiksi todella jännittynyt ja hetken mietin että tämä vielä tästä nyt puuttui. Koskaan aiemmin missään minulle tehdyssä toimenpiteessä ei ole ollut mukana opiskelijoita, yhtä yläasteen terveydenhoitajakäyntiä lukuunottamatta. Ehkä parin kolmen sekunnin ajan pähkäilin ja päädyin tulokseen, että paras keinohan opiskelijalle oppia asioita on seurata juuri niitä oikeita käytännön tilanteita voidakseen saada mahdollisimman hyvän osaamisen tuleviin työtehtäviinsä, toivoisin varmasti itsekin samassa tilanteessa saavani vastaavanlaisen mahdollisuuden. Annoin siis luvan ja sitten mentiin.
Rakkulatilanne oli hieman parempi kuin viimeksi, joskaan ei kyllä ihan täydellinen. Nyt kp 11 johtofollikkeli oli 11 mm. Eli melko pieni, mutta kuitenkin johdossa muihin nähden. Kyselin siitä, onko tilanne normaali vai onko minussa jotain vikaa kun rakkuloiden kasvutahti on tätä luokkaa. Mutta kaikki on kunnossa, ja tilanne on täysin normaali kun ottaa huomioon kiertojeni pituuden (noin 32 päivää) sekä ovulaation ajankohdan (noin kp19). Jos ja toivottavasti nyt kun rakkula kasvaa noin 1-2 mm vuorokausitahtia, se ehtii hyvin kasvatella itseänsä ensi perjantaita silmälläpitäen. Vikaa ei siis löytynyt :)
Alan testailla maanantaista alkaen ovulaatiota siltä varalta, ettei se pääse karkaamaan huomaamatta ohitse. Hyvin todennäköisesti se osuu lauantaille, siksi sain reseptin Pregnyliin. Jos testi on vielä torstaina negatiivinen, pistän piikin illalla ja menen perjantaina inseminaatioon. Jos taas testi sattuisi näyttämään positiivista maanantain ja torstain välisenä aikana (mitä todella epäilen ja toivonkin ettei näytä, jotta rakkula ehtisi kasvaa rauhassa) tehdään inseminaatio aiemmin. Oikein toimiva suunnitelma siis :)
Kaikki meni käynnillä erittäin hyvin ja sujuvasti. Kätilöopiskelija seurasi ultrausta vieressä. Lääkäri oli asiallinen ja todella mukava. Kertoi mitä tehdään ja milloin, ja vastaili kaikkiin kysymyksiini rauhassa ilman kiirettä. Ihan turhaan tätä kohtaamista jännittelin. "Oma" lääkärini kävi moikkaamassa Oonaa aulassa, joten hänet myös tapasin pikaisesti.
Kysyin minua vaivanneesta ovulaatiotestin mahdollisesta virheellisestä positiivisesta tuloksesta. Lääkärin mukaan teoriani siitä, että elimistö nostaisi hormonipitoisuudet korkealle puhkaisematta kuitenkaan rakkulaa on hyvin epätodennäköinen. Joskus ovulaatiotesti voi näyttää plussaa virheellisesti, jos LH on jatkuvasti koholla, mutta silloin testin tulisi oikeasti hymyillä myös sellaisina aikoina, jolloin sen ei kuuluisi ja tähän liittyen munasarjoissa on yleensä jokin poikkeavuus, jota en enää muista, mutta jota minulla ei löydy. Testikään ei useana päivänä kuukaudessa plussaa joten kaiken pitäisi olla kunnossa, eli mitä luultavimmin ovuloin viime kierrossakin kuten kuului. Munarakkula on vähintään noin 17 mm ennen kuin ovuloituu, näin ollen mahdollisuudet onnistumiseen olivat olemassa, mutta ei vain tärpännyt. Kemiallisesta raskaudesta en muistanut kysyä ja toisaalta onko sillä väliäkään, kun sitä ei voida enää millään tavoin selvittää. Unohtui kysyä myös rankemmasta liikunnasta. Luin eräältä terveyssivustolta, että ns. hikiliikunta eli reippaampi lenkkeily, salitreeni tai spinning vapauttavat elimistöön reilusti endorfiineja, jotka saattavat hidastaa ovulaatiota ja hedelmöittymistä. Tähänkin olisin halunnut lääkärin mielipiteen, koska esimerkiksi spinningiä tykkään harrastaa enkä nyt tiedä, uskallanko sinne enää mennä. No viikon päästä tulee uusi mahdollisuus esittää lisää kysymyksiä. Tällä matkalla tosiaan oppii kaikenlaista uutta, kuten follikkelien kokoon ja kasvuun liittyviä tietoja, mielenkiintoinen projekti siis kaikenkaikkiaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti